MetsänArvo-palvelun käyttöohjeet myytävien metsätilojen vertailuun

MetsänArvo-palvelun käyttäminen on pyritty tekemään vaivattomaksi, jotta metsätilojen vertailu olisi mielekästä. Tällä sivulla on annettu ohjeistusta palvelun käyttöön. Alempana on esitelty tunnuslukuja sekä niiden laskentaperusteita.

Käyttöoikeuden ostaminen

MetsänArvo-palvelun käyttöön tarvitaan käyttöoikeus. Palvelun sisältö on jaettu kahteen käyttöoikeustasoon eli PerusPuntariin ja LaajaPuntariin.

Käyttöoikeuden ostaminen tapahtuu seuraavasti:

  1. Klikkaa sivun vasemmassa reunassa olevia käyttöoikeuskuvakkeita tai yllä olevia linkkejä päästäksesi tutustumaan tarkemmin käyttöoikeuksien sisältöihin.
  2. Lisää valitsemasi käyttöoikeus ostoskoriin klikkaamalla käyttöoikeuden esittelysivulla ”LISÄÄ OSTOSKORIIN”.
  3. Klikkaa seuraavassa vaiheessa ”KASSALLE”.
  4. Mikäli olet uusi asiakas, luo uusi asiakastili klikkaamalla ”JATKA” uudelle asiakkaalle tarkoitetussa kohdassa. Aiemmin rekisteröityneet asiakkaat voivat kirjautua tunnuksillaan sisään.
  5. Uudet asiakkaat ohjautuvat yhteystietolomakkeelle. Täytä lomake huolellisesti. Punaisella tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia. Klikkaa ”JATKA”.
  6. Saat ilmoituksen asiakastilin luomisen onnistumisesta. Siirry etusivulle klikkaamalla ”JATKA”.
  7. Siirry maksamaan käyttöoikeus klikkaamalla ostoskorin kuvaketta sivuston oikeasta yläkulmasta, jolloin näet ostoskorissa valitsemasi käyttöoikeuden. Klikkaa ”KASSALLE”.
  8. Seuraavaksi näet tilauksesi tiedot. Tietojen tarkistamisen jälkeen valitse maksutavaksi verkkopankkimaksu, jolloin käytössäsi ovat kaikkien pankkien maksupainikkeet. Napsauta hyväksymismerkinnät sopimus- ja käyttöehtoja sekä palvelun toimittamista koskeviin kohtiin. Klikkaa sivun alalaidassa ”VAHVISTA TILAUS”, jolloin ohjaudut maksupalveluun. Ohjeita seuraamalla maksaminen sujuu helposti ja turvallisesti. Maksamisen jälkeen palaat takaisin MetsänArvo-palveluun.
  9. Saat ilmoituksen käyttöoikeuden ostamisen onnistumisesta. Klikkaamalla ”JATKA” siirryt etusivulle ja pääset katselemaan metsätiloja sivuston vasemmasta laidasta.

Lataa kuvalliset ohjeet käyttöoikeuden ostamiseen tästä.

Sisään- ja uloskirjautuminen

Asiakkaat, joilla on voimassaoleva käyttöoikeus, pääsevät kirjautumaan sisään klikkaamalla etusivun ylälaidasta ”KIRJAUDU”. Kun lopetat palvelun käytön, muista kirjautua ulos klikkaamalla ”ULOS”.

Metsätilakohteiden etsiminen ja tarkasteleminen

Metsätilat on koottu sivuston vasemmassa laidassa olevaan valikkoon. Valikon tasoina ovat suuralue, maakunta, kunta ja hintaluokka. Sieltä selvität lukuisten, koko Manner-Suomen alueella sijaitsevien metsätilojen kelpoisuuden sijoituskohteeksi. Sivulla näkyviä kohteita rajataan pois liikkumalla valikossa alemmille tasoille. LaajaPuntarissa käyttäjällä on mahdollisuus rajata metsätiloja myös perusominaisuuksien suhteen valitsemalla metsätilalistauksen yläpuolella olevista alasvetovalikoista haluttuja ominaisuuksia. Huomaathan, että tietokantateknisistä syistä johtuen palvelussa ei ole käytössä skandinaavisia aakkosia (å, ä, ö). Tästä johtuen esimerkiksi Äänekoski löytyy aakkosittain Keski-Suomen listan alusta nimellä Aanekoski.

Metsätilojen keskinäinen vertailu on kätevintä silloin, kun valikossa on liikuttu halutulle tasolle. Listauksessa näkyviä tiloja voi järjestellä PerusPuntarissa neljän ja LaajaPuntarissa seitsemän tunnusluvun perusteella. Järjesteleminen tapahtuu klikkaamalla järjesteltäväksi halutun tunnusluvun otsikon vieressä olevaa nuolta.

Tunnusluvut on merkattu värein, jotta niiden hyvyyden arviointi olisi helpompaa. Vihreällä merkitty tunnusluku viestittää, että kyseisen tunnusluvun perusteella metsätila vaikuttaa mielenkiintoiselta. Punainen tunnusluku merkitsee päinvastaista tulkintaa.

Yksittäistä metsätilaa pääsee katselemaan tarkemmin klikkaamalla sen nimeä. Metsätilan esittelysivulla kohteesta on voitu ilmoittaa lisätietoa ja tunnuslukujen lisäksi sivulle on koottu myös kaaviokuvia metsätilan ominaisuuksista. Kuvia on mahdollista suurentaa klikkaamalla niitä, jolloin ne avautuvat isommassa koossa uuteen ikkunaan. Tarkasteltavasta metsätilasta voi pyytää lisätietoa sähköpostiin klikkaamalla esittelysivun alalaidassa olevaa painiketta.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TUNNUSLUKUJA LASKENTAPERUSTEINEEN

Puunhinta, €/ m3

Puunhinnat perustuvat Luonnonvarakeskuksen ylläpitämiin tilastoihin. Puunhintojen laskennassa on hyödynnetty tietoa hinta-alueittaisista ja puutavaralajeittaisista kantohinnoista (tammikuu 2011–) sekä keskimääräisistä puunkorjuukustannuksista (2012). Puuston arvon ja hakkuutulojen laskennassa on käytetty kahta eri puunhintaa riippuen siitä, onko metsätilalla hyvät vai heikot puunkorjuuolosuhteet (ks. korjuuolosuhteet).

Metsätilan hinta, €

Metsätilan hinnalla tarkoitetaan tilanteesta riippuen kiinteää myyntihintaa, hintapyyntöä tai hintanäkemystä. Tunnuslukujen laskennassa on hyödynnetty tarkkoja hintoja, mutta MetsänArvo-palvelussa metsätilojen hinnat on esitetty hintaluokittain: alle 50 000 euroa, 50 000 - 100 000 euroa ja 100 000 - 200 000 euroa.

Huom! Palvelussa esitettävien, myynnissä olevien metsätilakohteiden hintaluokitus ja tunnusluvut perustuvat myynti-ilmoituksessa esitettyyn hintapyyntöön tai -näkemykseen. Myytyjen esimerkkikohteiden hintana puolestaan toimii toteutunut kauppahinta.

Pinta-ala, ha

Tunnuslukujen laskennassa käytetty pinta-ala sisältää metsämaan ja metsäteiden pinta-alan.

Korjuuolosuhteet

Puuston arvon ja hakkuutulojen laskennassa on käytetty kahta eri puunhintaa riippuen siitä, onko metsätilalla hyvät vai heikot puunkorjuuolosuhteet. Korjuuolosuhteet on määritelty keskimääräisen metsäkuljetusmatkan ja turvemaiden osuuden perusteella. Metsätila on luokiteltu korjuuolosuhteiltaan hyväksi, mikäli keskimääräinen metsäkuljetusmatka on alle 400 metriä ja mikäli turvemaiden osuus metsämaan pinta-alasta on enintään 30 prosenttia. Muissa tapauksissa kohde on luokiteltu korjuuolosuhteiltaan heikompien metsätilojen joukkoon.

Tilojen luokittelu perusominaisuuksien perusteella

Metsätilat on jaettu perusominaisuuksiensa mukaan 24 luokkaan, jotta samankaltaisten metsätilojen vertailu olisi vaivatonta. Perusominaisuuksia ovat maaperä, ravinteisuus, hakkuumahdollisuudet ja puuston keskitilavuus (m3/ha).

Maaperän perusteella kohteet on jaettu kahteen ryhmään: turvemaa- ja kivennäismaakohteisiin. Mikäli enintään 30 prosenttia metsämaan pinta-alasta on turvemaata, metsätila kuuluu kivennäismaakohteisiin. Muussa tapauksessa se on luokiteltu turvemaakohteeksi.

Ravinteisuuden perusteella kohteet on jaettu kahteen ryhmään: karuihin ja reheviin kohteisiin. Mikäli vähintään 70 prosenttia metsämaan pinta-alasta on tuoretta kangasta (tai vastaavaa turvekangasta) tai sitä rehevämpää, metsätila kuuluu reheviin kohteisiin. Muussa tapauksessa se on luokiteltu ravinteisuudeltaan karuksi.

Hakkuumahdollisuuksien perusteella kohteet on jaettu kahteen ryhmään: hakkuumahdollisuuksiltaan huonoihin ja hyviin. Mikäli varttuneiden kasvatusmetsien ja uudistuskypsien kasvatusmetsien osuus on vähintään 45 prosenttia metsämaan pinta-alasta, kohde kuuluu hakkuumahdollisuuksiltaan hyviin kohteisiin. Muussa tapauksessa sen hakkuumahdollisuudet on luokiteltu huonoiksi.

Puuston keskitilavuuden suhteen kohteet on jaettu kolmeen ryhmään: keskitilavuus alle 65 m3/ha, keskitilavuus 65–115  m3/ha ja keskitilavuus yli 115 m3/ha. Keskipuusto on saatu jakamalla puuston kokonaismäärä metsämaan pinta-alalla.

Metsätilojen luokittelua on havainnollistettu kuhunkin metsätilakohteeseen liitetyssä kolmiokuvassa. Kolmion perusajatuksena on, että alimpina olevat ominaisuudet ovat luonteeltaan pysyvämpiä ja siten niiden merkitys korostuu etenkin pitkällä aikavälillä. Vastaavasti mitä ylemmälle tasolle kolmiossa liikutaan, sitä suurempi merkitys kyseisellä ominaisuudella on lyhyemmällä tarkastelujaksolla. Ylempien tasojen ominaisuuksiin voi myös tehokkaammin vaikuttaa. Kolmion alimpana tasona onkin tästä syystä maaperä ja ylimpänä puuston keskitilavuus.

Lataa kaaviokuva luokittelusta Metsätilojen luokittelu maaperän ja puuston perusteella.

Suhteellinen hehtaarihinta ostotilanteessa, %

Metsätilan hehtaarihinta on saatu jakamalla hinta metsämaan pinta-alalla. Aiemmin toteutuneiden metsätilakauppojen (2000-luvun kauppahintatutkimukset) ja Suomen Sijoitusmetsät Oy:n markkinahintaennusteen (perustuu puuston keskitilavuuteen) perusteella myyntikohteille on mahdollista muotoilla myös ennustettu markkinahinta. Suhteellinen hehtaarihinta ostotilanteessa kertoo, kuinka paljon ennustettu markkinahinta eroaa metsätilan hinnasta hehtaarihinnan tasolla tarkasteltuna.

Vihreällä värillä merkitty luku kertoo, että metsätilan hinta on markkinahintaennustetta alhaisempi, mikä voi olla merkki edullisesta metsätilasta. Punainen luku puolestaan merkitsee sitä, että metsätilan hinta on markkinahintaennustetta korkeampi. Tunnusluvun hyvyyttä arvioitaessa on huomioitava, että rehevillä kohteilla punainenkaan arvo ei suoraan merkitse tuottokykyyn nähden kallista tilaa. Tästä syystä vertailu onnistuu parhaiten ravinteisuudeltaan samankaltaisten tilojen kesken.

Suhteellinen kuutiohinta ostotilanteessa, %

Metsätilan kuutiohinta on saatu jakamalla metsätilan hinta puuston kokonaismäärällä. Suhteellinen kuutiohinta ostotilanteessa kertoo, kuinka paljon kuutiohinta eroaa keskimääräisestä kuutiohinnasta. Kuutiohinnan vertailutasona on käytetty Etelä-Suomessa 40 €/m3, Väli-Suomessa 30 €/m3, Pohjois-Suomessa 20 €/m3 ja Lapissa 15 €/m3.

Vihreä luku kertoo, että metsätilan kuutiohinta on keskimääräistä hintaa alhaisempi, mikä voi olla merkki edullisesta metsätilasta. Punainen luku puolestaan merkitsee sitä, että kuutiohinta on keskimääräistä hintaa korkeampi. Tunnusluvun hyvyyttä arvioitaessa on huomioitava, että rehevillä ja kehitysluokkajakaumaltaan taimikoihin ja kasvatusmetsiin painottuvilla kohteilla punainenkaan arvo ei suoraan merkitse tuottokykyyn nähden kallista tilaa. Tästä syystä vertailu onnistuu parhaiten ravinteisuudeltaan ja kehitysluokkajakaumaltaan samankaltaisten tilojen kesken.

Puuston arvo ostotilanteessa, %

Puuston arvoa kuvaava tunnusluku on saatu jakamalla puuston arvo metsätilan hinnalla. Puuston arvo on laskettu kertomalla puutavaralajeittaiset tilavuudet vastaavilla puunhinnoilla (= hakkuuarvo, jossa on huomioitu luokitteluun perustuen korjuuolosuhteiden vaikutus), vähentämällä saadusta luvusta 15 % (vain Pohjois-Suomessa) tai 20 % (vain Lapissa) sekä lisäämällä siihen taimikoiden arvo. Etelä-Suomessa pienille taimikoille (T1) on annettu arvo 700 €/ha ja varttuneille taimikoille (T2) arvo 1400 €/ha. Väli-Suomessa on käytetty vastaavasti arvoja 600 €/ha ja 1100 €/ha, Pohjois-Suomessa 300 €/ha ja 700 €/ha sekä Lapissa 200 €/ha ja 400 €/ha.

Mikäli luku on merkitty vihreällä, metsätilan puuston laskennallinen arvo on hintaa korkeampi. Tämä voi olla merkki edullisesta metsätilasta. Mikäli luku on sen sijaan merkitty punaisella, metsätilan hinta on puuston laskennallista arvoa korkeampi. Tunnusluvun hyvyyttä arvioitaessa on huomioitava, että rehevillä ja kehitysluokkajakaumaltaan kasvatusmetsiin painottuvilla kohteilla punainenkaan arvo ei suoraan merkitse tuottokykyyn nähden kallista tilaa. Tästä syystä vertailu onnistuu parhaiten ravinteisuudeltaan ja kehitysluokkajakaumaltaan samankaltaisten tilojen kesken.

Laskennallisten välittömien hakkuiden ja hakkuutulojen määritteleminen

Ostotilannetta laajemman tarkastelun mahdollistamiseksi metsätiloille on havainnollistettu hakkuumahdollisuuksia ja hakkuutuloja sekä niiden vaikutuksia metsäsijoituksen kannattavuuteen. Hakkuut on määritetty yleistasolla eivätkä ne perustu kuviotasoisiin tarkasteluihin. Tällainen tarkastelu antaa mahdollisuuden verrata runsaasti hakkuumahdollisuuksia sisältäviä tiloja sellaisiin tiloihin, joilla hakkuumahdollisuuksia ei ole.

Uudistushakkuut on laskettu toteutettavaksi siten, että metsätilan oston jälkeen hakattavaksi tulee kaikki kehitysluokaltaan uudistuskypsän metsän (04) puusto. Uudistushakkuun tulot on saatu kertomalla hakkuussa poistuva puumäärä puutavaralajeittain puunhinnoilla. Uudistushakkuutulojen laskennassa on käytetty kahta eri puunhintaa riippuen siitä, onko metsätilalla hyvät vai heikot puunkorjuuolosuhteet (ks. korjuuolosuhteet).

Harvennushakkuut on laskettu toteutettavaksi siten, että metsätilan oston jälkeen kehitysluokaltaan varttuneista kasvatusmetsistä (03) hakataan se osa puustosta, joka ylittää tietyn keskitilavuuden tilatasolla tarkasteltuna. MetsänArvo-palvelussa käytetyt tilavuusarvot perustuvat metsänhoitosuosituksiin. Etelä-Suomessa harvennushakkuun rajana rehevillä mailla on käytetty 148,5 m3/ha ja karuilla 121 m3/ha. Väli-Suomessa vastaavat raja-arvot ovat 135 m3/ha ja 110 m3/ha, Pohjois-Suomessa ja Lapissa 128 m3/ha ja 105 m3/ha. Harvennushakkuun tulot on saatu kertomalla hakkuussa poistuva puumäärä keskimääräisillä tukin ja kuidun puunhinnoilla. Tukkiprosentiksi on Etelä-Suomessa määritelty 35, Väli-Suomessa 30, Pohjois-Suomessa 25 ja Lapissa 20.

Ensiharvennukset on laskettu toteutettavaksi siten, että metsätilan oston jälkeen kehitysluokaltaan nuorista kasvatusmetsistä (02) hakataan se osa puustosta, joka ylittää tietyn keskitilavuuden tilatasolla tarkasteltuna. MetsänArvo-palvelussa käytetyt tilavuusarvot perustuvat metsänhoitosuosituksiin. Etelä-Suomessa ensiharvennuksen rajana on käytetty 93,5 m3/ha, Väli-Suomessa 85 m3/ha sekä Pohjois-Suomessa ja Lapissa puolestaan 81 m3/ha. Ensiharvennushakkuun tulot on saatu kertomalla hakkuussa poistuva puumäärä keskimääräisellä kuidun puunhinnalla.

Suhteellinen hehtaarihinta laskennallisten välittömien hakkuiden jälkeen, %

Aiemmin toteutuneiden metsätilakauppojen (2000-luvun kauppahintatutkimukset) ja Suomen Sijoitusmetsät Oy:n markkinahintaennusteen (perustuu laskennallisten hakkuiden jälkeisen puuston keskitilavuuteen) perusteella myyntikohteille on mahdollista muotoilla ennustettu markkinahinta. Suhteellinen hehtaarihinta laskennallisten välittömien hakkuiden jälkeen kertoo, kuinka paljon ennustettu markkinahinta eroaa hakkuiden jälkeisestä hehtaarihinnasta.

Hakkuiden jälkeinen hehtaarihinta on saatu vähentämällä metsätilan hinnasta nettotulot sekä jakamalla saatu luku metsämaan pinta-alalla. Nettotulojen laskennassa on huomioitu laskennalliset hakkuutulot, puunmyyntituloista maksettava pääomavero (31 %), metsävähennys sekä uudistamishakkuista aiheutuvat uudistamiskustannukset. Rehevillä uudistettavilla aloilla uudistamiskustannuksina on käytetty 1400 €/ha ja karuilla uudistettavilla kohteilla puolestaan 800 €/ha.

Vihreä luku kertoo, että metsätilan hinta on markkinahintaennustetta alhaisempi, mikä voi olla merkki edullisesta metsätilasta. Punainen luku puolestaan merkitsee sitä, että metsätilan hinta vaikuttaisi olevan markkinahintaennustetta korkeampi. Tunnusluvun hyvyyttä arvioitaessa on huomioitava, että rehevillä kohteilla punainenkaan arvo ei suoraan merkitse tuottokykyyn nähden kallista tilaa. Tästä syystä vertailu onnistuu parhaiten ravinteisuudeltaan samankaltaisten tilojen kesken.

Suhteellinen kuutiohinta laskennallisten välittömien hakkuiden jälkeen, %

Suhteellinen kuutiohinta laskennallisten välittömien hakkuiden jälkeen kertoo, kuinka paljon hakkuiden jälkeinen kuutiohinta eroaa keskimääräisestä kuutiohinnasta. Hakkuiden jälkeinen kuutiohinta on saatu jakamalla metsätilan hinta hakkuiden jälkeisen puuston kokonaismäärällä. Kuutiohinnan vertailutasona on käytetty Etelä-Suomessa 40 €/m3, Väli-Suomessa 30 €/m3, Pohjois-Suomessa 20 €/m3 ja Lapissa 15 €/m3.

Vihreä luku kertoo, että metsätilan kuutiohinta on keskimääräistä hintaa alhaisempi, mikä voi olla merkki edullisesta metsätilasta. Punainen luku puolestaan merkitsee sitä, että kuutiohinta on keskimääräistä hintaa korkeampi. Tunnusluvun hyvyyttä arvioitaessa on huomioitava, että rehevillä ja kehitysluokkajakaumaltaan taimikoihin ja kasvatusmetsiin painottuvilla kohteilla punainenkaan arvo ei suoraan merkitse tuottokykyyn nähden kallista tilaa. Tästä syystä vertailu onnistuu parhaiten ravinteisuudeltaan ja kehitysluokkajakaumaltaan samankaltaisten tilojen kesken.

Tuotto-indeksi, %

Tuotto-indeksi kuvaa metsätilan nettotulojen ja realisointiarvon suhdetta metsätilan hintaan.

Nettotulojen laskennassa on huomioitu laskennalliset välittömät hakkuutulot, puunmyyntituloista maksettava pääomavero (31 %), metsävähennys sekä uudistamishakkuista aiheutuvat uudistamiskustannukset. Rehevillä uudistettavilla aloilla uudistamiskustannuksina on käytetty 1400 €/ha ja karuilla uudistettavilla kohteilla puolestaan 800 €/ha.

Realisointiarvo on laskettu puuston tilavuuden ja taimikoiden perusteella. Etelä-Suomessa puuston realisointiarvona on käytetty rehevillä kivennäismaakohteilla 44 €/m3 ja karuilla kivennäismaakohteilla 36 €/m3. Rehevillä turvemaakohteilla realisointiarvona on ollut 38 €/m3 ja karuilla turvemaakohteilla 30 €/m3. Väli-Suomessa puuston realisointiarvona on käytetty rehevillä kivennäismaakohteilla 33 €/m3 ja karuilla kivennäismaakohteilla 27 €/m3. Rehevillä turvemaakohteilla realisointiarvona on ollut 29 €/m3 ja karuilla turvemaakohteilla 22 €/m3. Pohjois-Suomessa puuston realisointiarvona on käytetty rehevillä kivennäismaakohteilla 24 €/m3 ja karuilla kivennäismaakohteilla 18 €/m3. Rehevillä turvemaakohteilla realisointiarvona on ollut 20 €/m3 ja karuilla turvemaakohteilla 16 €/m3. Lapissa puuston realisointiarvona on käytetty rehevillä kivennäismaakohteilla 19 €/m3 ja karuilla kivennäismaakohteilla 16 €/m3. Rehevillä turvemaakohteilla realisointiarvona on ollut 15 €/m3 ja karuilla turvemaakohteilla 12 €/m3. Taimikoiden arvot on laskettu siten, että Etelä-Suomessa pienille taimikoille (T1) on annettu arvo 700 €/ha ja varttuneille taimikoille (T2) arvo 1400 €/ha. Väli-Suomessa on käytetty vastaavasti arvoja 600 €/ha ja 1100 €/ha, Pohjois-Suomessa 300 €/ha ja 700 €/ha sekä Lapissa 200 €/ha ja 400 €/ha.

Mikäli luku on merkitty vihreällä, metsätila tarjoaa mahdollisuuden pikatuottoihin. Tämä voi olla merkki edullisesta metsätilasta. Tämä tunnusluku mahdollistaa myös ominaisuuksiltaan varsin erilaisten metsätilojen keskinäisen vertailun, sillä sen laskennassa on otettu huomioon mm. rehevyyden ja kehitysluokkajakauman vaikutus kokonaisuuteen.